Sattuneista syistä sain tämän päivän lehden vasta nyt käsiini, ja melkein meni leipä väärään kurkkuun, kun luin kulttuurisivuilta pikku-uutisen: "Mennyt maailma -kirjasta elokuva".

Tajusin välittömästi, että tämä on jälleen uusi asia listaan, joita en haluaisi tässä maailmassa tehtävän. Evelyn Waugh'n romaani Mennyt maailma (Brideshead Revisited) on filmattu jo kerran. Kirjasta tehty 12-osainen sarja valmistui vuonna 1981, mutta arvostetaan edelleen yhdeksi kaikkien aikojen parhaista tv-sarjoista. Minun listassani se on ehdoton numero yksi. Mikään ei voita nuoren Jeremy Ironsin herkkyyttä tai Anthony Andrewsin tulkintaa. Brideshead on juuri he. Waugh'n romaani on hieno ja monitasoinen kuvaus sotien välisen ajan englantilaisesta yläluokasta. Kirja on hieno, ja se on herätty upeasti henkiin tv-sarjana. Sitä ei tarvitse tehdä enää uudelleen. Ei, ei, ei.

Vastaavanlainen pyhäinhäväistys tehtiin muutama vuosi sitten, kun Jane Austenin älykäs ja romanttinen tarina Ylpeys ja ennakkoluulo filmattiin elokuvaksi, jossa sankaritartani Elizabeth Bennetiä näytteli inhokkini Keira Knigtley. Elokuva oli surkea. Tekijät nolasivat itsensä turhaan tekemällä elokuvan kirjasta, josta on jo tehty tv-historian toiseksi paras sarja vuonna 1995. Colin Firth on Mr Darcy, ei sitä voi kukaan muuttaa.

Voi miten sydämeni suree jo nyt tulevaa Mennyt maailma -elokuvaa. Ei sitä kirjaa voi typistää elokuvaksi. Siitä katoaa kaikki syvyys. Surullista, että monet tutustuvat tarinaan sitten vain lyhyen, pinnallisen version kautta näkemättä koskaan vanhaa, hienoa tv-sarjaa. Tässä asiassa olen järkyttävän, ehdottoman konservatiivinen ja suosin vanhaa ja pysyvää.