Eilen oli ensimmäinen työpäiväni! Jännitti hiukan, mutta jotenkin en sitten aamulla ehtinyt kauheasti jännittää itse työpaikkaa. Suurimman huomioni vei kesäautoni, jolla ajamista vielä eilen aamulla arastelin aika tavalla. Hain auton lainaksi/vuokralle kaveriltani kesän ajaksi. Auto - Aki (tai Aci) nimeltään - on vanhempi kuin minä, kauniin sininen ja pieni ja pippurinen. Olen ajanut koko ikäni diesel-autoilla, joten jo pelkästään bensa-auton kytkimeen totuttelu kestää hetken. Puhumattakaan ryypyn käytöstä tms. :) Mutta kyllä se jo alkaa sujua!

Entä sitten itse Sarka? Illalla olin melkoisen helpottunut ja tyytyväinen: työpaikka vaikuttaa ainakin ensimmäisen päivän jälkeen hirmuisen kivalta paikalta. Kaikki, ihan kaikki tapaamani ihmiset olivat iloisia ja ystävällisiä, työpäivän aikana naurettiin paljon ja kesätyöntekijät otettiin todella lämpimästi ja hyväntuulisesti vastaan. Ilmapiiri vaikuttaa rennolta ja hauskalta. Museo täytti eilen 2 vuotta, joten se on vielä todella uusi paikka. Tilat kiiltävät vielä uutuuttaan ja näyttely on tuore, täynnä uutta tekniikkaa ja uusinta museo-osaamista. Tällaisessa paikassa on todellakin ilo olla töissä.

Ainoaksi miinuspuoleksi on tällä hetkellä tullut vain tuo työmatka. Tie Turusta Loimaalle on onneksi todella hyvää ja nopeaa ajaa, joten reilun 60 kilometrin työmatka sujuu 50-55 minuutissa. Mutta on sekin aika pitkä matka, ehdin puutua monta kertaa. Mutta luotan siihen, että matkaan tottuu.

Aamuihin ja iltapäiviin muodostuu varmasti oma rytminsä, kunhan niitä parin viikon ajan toistaa. Eilen nousin itse aikaisin, tein aamutoimeni ja herätin sitten Pikkutytön. Vein hänet tarhaan pyörällä, tulin kotiin ja lähmäsin pyöräilykypärän alla liiskaantuneet hiukset uusilla aineilla pystyyn ja lähdin töihin. Eilen hän lähti isänsä luokse viikonlopuksi suoraan päiväkodista, joten minun ei tarvinnut hakea häntä mistään. Tulen yleensä töistä kuuden maissa, ja ensi viikolla ohjelmassa on sen jälkeen vielä Pikkutytön hakeminen jostain, kuka hänen läheisistään ikinä onkaan hakenut hänet tarhasta, yleensä varmaankin hänen isovanhempansa. Näistä tuomisista, hakemisista ja lähtemisistä tulee varmasti kesän kuluessa rutiineja, joita en sen tarkemmin tarvitse miettiä. Nyt vielä teen kaikkea ensimmäistä kertaa.

Ihanan aurinkoinen viikonloppu tulossa!