Äitini hehkutti joskus vuosia sitten Laila Hietamiehen Sonja-sarjaa. Olin silloin niin murrosikäinen, että en voinut lukea mitään, mitä äiti suositteli. :) Tänä kesänä olen kuunnellut sarjan kaksi ensimmäistä osaa äänikirjoina työmatkoilla. Ihania ovat olleet, kieltämättä. Hietamiehellä on harvinainen taito kirjoittaa ihmistä lähellä olevaa tekstiä, jossa maistuu elämä. Hietamiehen historiallisia romaaneja ja Sonja-sarjaa on analysoinut esimerkiksi Markku Ihonen.

Sonja-sarja sijoittuu 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Venäjälle. Päähenkilö (johon on helppo samaistua) on ruhtinatar Sonja Orbeliani, jonka muistelmista on kyse. Sarja on Sonjan kasvu- ja kehitystarina hemmotellusta aatelistytöstä vastuulliseksi naiseksi. Sonja kuuluu maan korkeimpaan aateliin ja pääsee seuraamaan läheltä myös keisariperheen elämää. Tarinaan kuuluu totta kai niin juonitteluja, väkivaltaa kuin intohimoa ja rakkauttakin.

Parasta äänikirjassa oli sen lukija. Hänet oli ehkä valittu juuri kielitaitonsa takia: hän luki venäjänkieliset nimet niinkuin ne kuuluu lukea, ei siis suomalaisittain tankaten ja ihanan sulavasti venäjäksi. Se toi tarinaan huikean määrän uutta uskottavuutta.

Olen kuunnellut vasta kaksi ensimmäistä osaa, mutta on ehkä aika pitää taukoa. Tauko tulee väkisin jo pelkästään siksi, että lähikirjastossani ei ole äänikirjana sarjan kolmatta osaa (miksei, kun kaikki muut ovat?). En lähde hakemaan kolmatta osaa muualtakaan, sillä minua vähän kyllästyttää aatelisperheiden elämä. Miksi kuvata niin tarkasti Sonjan pukujen kirjailuja, kun aateliin kuului kuitenkin vain alle prosentti (tai jotain sinne päin) väestöstä? Ehkä ylellisyyden kuvailulla pohjustetaan tulevia tapahtumia, en tiedä. Mutta en jaksaisi lukea pelkästä aatelisten elämästä, se ei nyt juuri sytytä.

Kesää on sen verran vähän jäljellä, että en taida Turusta enää loppuja Sonja-kirjoja hankkia. Luen tai kuuntelen ne sitten Jyväskylässä.

Ja sitten ihan muuta: lähden huomenna Helsinkiin siskoni luokse. Ihanaa päästä jonnekin täältä! Ulkomaanreissun puutteessa Helsinkikin käy kesälomareissusta, vaikka vain kaksikin päivää.