Keskeyttäkää työt! Soittakaa torvia! Teurastakaa sika ja avatkaa oluttynnyrit! Soittakaa, laulakaa, tanssikaa, sillä nyt on syytä juhlaan: minun graduni tuli valmiiksi tänään. Eihän se tietenkään lopullisesti valmis ole, vasta ennakkotarkastusversio, mutta kun tajusin painaneeni viimeinkin sen viimeisen pisteen paikalleen, teki mieli lähinnä itkeä helpotuksesta. Teknisesti ottaen graduni on valmis. Tuollaisena se menisi jo läpi. Kaikki tämän jälkeen on enää ekstraa ja sen parantamista ja viilaamista. Mutta osia ei enää puutu, se on valmis nyt.

Olo on kevyt kuin vastaihastuneella. Hyräilin itseni keskustaan ja menin Hannelen ja Kreetan kanssa kakkukahville, kun Kreetalla on synttärit. Täydellisen helpottunut olo.

Mutta sitten kompastuin ja upposin vallihautaan. Aloin nimittäin täyttää loppumerkintäpapereitani, ja TADAA! Minulta puuttuu puoli opintoviikkoa Suomen historian syventävistä opinnoista. Voisin vaikka vannoa, että eräästä luentokurssista luvattiin puolitoista, mutta opintorekisteriotteessa on vain yksi. Kivaa. Kaikki nuo korvaavuudet on ihan sekaisin, kun tutkintouudistus tuli kesken opintojeni. Kun nyt katson verkosta sen kurssin kohtaa syksyn 2005 opinto-ohjelmassa, siellä lukee kauniisti että 3 op. OpintoPISTETTÄ. En minä niitä halua, sillä tämä tutkintoni valmistuu opintoviikoilla. Teoriassa kerroin on laitoksellamme sellainen, että minun pitäisi saada puolitoista ov siitä kyseisestä kurssista, mutta en uskalla luottaa ennen kuin saan jostain todisteen. Muistan vielä hyvin, kuinka kävin erikseen sopimassa sen luentokurssin pariksi sopivan kirjatentin, johon piti kaivaa jostain puolen opintoviikon kokoinen kirja, että niistä yhteensä tulisi sitten siihen kohtaan vaadittu 3 opintoviikkoa. Mutta siitä kaikesta on lähes kaksi vuotta aikaa, joten saa nähdä kuinka käy.

Olen soittanut paniikkipuheluita kavereilleni ja metsästänyt sen syksyn opinto-oppaan paperiversiota, siinä kurssien koot oli opintoviikkoinakin. Elenalla on se, soitan hänelle vielä tänään myöhemmin kunhan hän ehtiin kotiin. Ja jos ei löydy, lähetän nöyrän sähköpostin professorilleni: valmistuisin kyllä, mutta kun... Mistäs tekisin puoli opintoviikkoa? Viiden sivun essee? :)

Nyt tätä kirjoittaessani alkaa naurattaa. Kauhean hädän sain aikaan puolesta opintoviikosta. Se vain tuntui niin kamalalta, kun hetken aikaa jo luulin valmistuvani muutaman viikon sisällä. Mutta eiköhän tästäkin vallihaudasta nouse tikkaat ylös. Eikä krokotiilejä ollenkaan!