Ihan pikainen paivitys vain Ateenasta: kaikki on hienosti ja viela paremmin jos vain voi olla. Olen kerannyt Elamyksia sellaisessa tahdissa, etta ei rajaa. Ja uskomatonta kylla: elamyksien keruun valissa olen myos rentounut  niin etten tieda miten ikina voin palata normielamaan... Ainakin palaan levanneena ja paivettyneena - olkoonkin etta pisamaisella, vaalealla iholla paivettyminen merkitsee vain astetta voimakkaampaa punerrusta. :)

Nyt pitaa rientaa, silla ooppera Akropoliilla odottaa. Kylla luitte oikein, olen menossa katsomaan Puccinin Turadota Akropoliille. Vetaa luultavasti vertoja Olavinlinnallekin oopperan maisemana.

Pian kirjoitan matkasta lisaa, silla valitettavasti tamakin herkku loppuu pian.

Kalimera!