Näihin aikoihin teattereissa on monta elokuvaa, jotka haluaisin nähdä. Joulutarina oli niistä yksi, ja kun sinne vielä pääsi suht halvalla vilauttaen kirjakaupan kantiskorttia, menimme ystäväni kanssa katsomaan, miten Joulupukista tuli Joulupukki.

Olin nähnyt ikäviä arvosteluja ja lukenut vastakommentteja siihen. Ajattelin, että minä kun yleensä pidän lastenelokuvista ja rakastan joulua, niin tämä elokuva on varmaan juuri minua varten. Noh, toisin kävi.

Joulutarina on jäykkä, kömpelö ja välillä jopa myötähäpeän tunnetta aiheuttava elokuva. Pitkä lista yhteistyökumppaneita elokuvan alussa tekee selväksi, että tähän elokuvaan on panostettu. Panostus näkyy visuaalisena hienoutena, mutta kunpa rahaa olisi riittänyt myös käsikirjoituksen hiomiseen. Siinä oli minusta elokuvan ongelma: ihmiset puhuivat niin kummallisesti ja ontuvasti, että välillä purin huultani etten nauraisi ääneen väärässä kohdassa.

Pisteitä elokuvalle silti heruu minultakin. Pidän Hannu-Pekka Björkmanista. Hän oli jälleen hieno roolissaan ja laitettu aika aidosti joulupukin näköiseksi. Yhteistyökumppanina olevat Lapin matkailunedistäjäjärjestöt ovat varmaankin myös tyytyväisiä: Lappi on koko ajan läsnä, kauniina ja vaikuttavana. Maisemat ovat huikeita.

Suurimman kiitoksen antaisin kuitenkin lavastajille ja puvustajille. Joulupukin lapsuuden köyhä kylä, kyläläiset ja koko ympäristö oli luotu ihastuttavan ajattomaksi ja paikattomaksi (tuntureista tiesi olevansa Lapissa, muuten paikalla ei ollut väliä). Vaatteista, käyttöesineistä tai rakennuksista ei oltu yritettykään tehdä jotenkin historiallisesti paikkaansa pitäviä, ja se toimi. Joulutarina on satu, ja sadussa köyhänkin perheen pikkutytöllä voi olla punainen hame. Sadun taikaa henkivästä maailmasta siis kiitos elokuvantekijöille.

Elokuvan kotisivuilla on kuvia siitä. Sieltä voi myös ladata taustakuvaksi Antti Tuiskun naaman. Kyllä vain, hän tekee ekan elokuvaroolinsa. Onneksi ei kovin monta vuorosanaa. Antti Tuiskun ilmestyessä ruutuun vieressä istuneet teinitytöt purskahtivat nauramaan, ja olihan siinä kieltämättä koominen vivahteensa. Mutta toisaalta Tuisku sopi elokuvaan ihan hyvin, noin ulkonäöllisesti. Ja ystäväni oli innoissaan lopputekstien biisistä, joka on joku Tuiskun hitti.