Olin tänään emäntänä. :) Luokseni kokoontui lukioaikaisia ystäviäni, siis edelleen parhaita ystäviäni, joista kaksi asuu taas samassa kaupungissa kuin minä, mutta yksi oli käymässä täällä töidensä puolesta. Leivoin punajuuri-sinihomejuusto-pikkupiiraita, joista kaikki tykkäsivät. Ohje ja idea oli siskoltani, tietty. Ja perunarieskoja tein myös, kaiken tattarijauhoista niin että oli gluteenitonta. Laitoin yhteensä seitsemän kynttilään huoneeseeni, ja näin pienessä kopissa se tuntui paljolta. Tarjoiluja varten olin laittanut keskelle lattiaa kaksi säilytyslaatikkoani, joiden päälle laitoin pöytäliinan. Olisihan keittiössä ollut oikeakin pöytä, mutta halusin pitää kutsuni omassa huoneessani, joka on kodikkaampi kuin paljas soluasunnon keittiö. Istumalla minun huoneessani olimme enemmän niin kuin minun kotonani, ja sai sitä paitsi kuunnella musiikkia.

Kun tytöt lähtivät, mietin miten pienistä ja yksinkertaisista asioista voi tulla hyvä mieli. Näidenkään kutsujen (no joo, kutsut on ehkä vähän yliampuva sana, kunhan vain olin pyytänyt kavereitani kylään. Mutta jostain syystä olen nyt ihastunut tuohon kutsut-ilmaisuun) järjestämisessä ei ollut kovasti vaivaa, vielä vähemmän olisi ollut jos olisin luonteeltani siistempi eikä siivoaminen olisi aina niin työlästä. Jos siis eläisin järjestelmällisemmin, laittaisin tavarat paikalleen ja niin edelleen. Mutta kutsujen ei siis tarvitse aina olla erikoisella ohjelmalla täytetyt ja kestettävä yöhön asti. En edes tarjonnut mitään alkoholipitoista. Kyllähän viini olisi varmasti ollut kiva, mutta miksi ihmeessä sitä pitäisi aina olla? Kun mehu oli minusta aivan hyvää noiden piirakoiden kanssa. Jälkkäriteet juotiin sitten lopuksi. Kaikilla  on huomenna työpäivä (paitsi minulla joka olen tällä hetkellä ainoa aktiivisesti opiskeleva, mutta on minullakin huomenna paljon töitä), joten he lähtivät ennen kymmentä pois. Oli tunnelmallista ja kevyttä, olo oli hyvä ja luulen että vieraatkin olivat samaa mieltä. Hyvä olo syntyi hyvin yksinkertaisista asioista: hyvästä seurasta ja muutamasta kynttilästä. Nämä ihmiset ovat kyllä yksi elämäni ilonaihe.