Nyt seuraa tunnustus: en ole lukenut Robinson Crusoeta. Vähän noloa olla historianopettaja, joka ei ole sitä lukenut. (Onneksi en tee sitä työtä! :) Jotenkin en vain ole saanut aikaiseksi. Robinsoniin kun viitataan niin paljon joka paikassa, ettei siihen tule niin helposti tartuttua. Se ikäänkuin muka tuntuu jo tutulta, vaikka tietenkin ansaitsisi tulla luetuksi.
Jokatap, aloitin kuitenkin Daniel Defoeen tutustumiseni Moll Flandersilla (1722). Moll Flanders on minusta hauska ja viihdyttävä romaani. Nimihenkilö on rikollinen, joka vanhoilla päivillään kirjoittaa elämäntarinaansa - nyt tietenkin parannuksen tehneenä ja hyvää elämää eläen. Kirjan koko alkuperäinen otsikko kertoo sen sisällöstä parhaiten:
The Fortunes and Misfortunes of the Famous Moll Flanders, Etc. Who Was
Born In Newgate, and During a Life of Continu'd Variety For Threescore
Years, Besides Her Childhood, Was Twelve Year a Whore, Five Times a
Wife [Whereof Once To Her Own Brother], Twelve Year a Thief, Eight Year
a Transported Felon In Virginia, At Last Grew Rich, Liv'd Honest, and
Died a Penitent. Written from her own Memorandums.
Moll Flanders on ikävä ihminen, ajaa häikäilemättä omaa etuaan, ahne ja valmis ryöstämään jopa lapsen. Kirjassaan hän kuitenkin kertoo kaiken niin kauniisti ja pehmitellen, että lukija ei voi olla symppaamatta häntä - tai niin kuin minä, naureskelematta rouva Flandersin edesottamuksille ja perusteluille. Kuten kunnon romanttisen rikollisen kuuluukin, Moll Flanders on myös kaunis ja ikäistään nuoremman näköinen, mikä on hyvä juttu rikasta aviomiestä tai rakastajaa hankkiessa.Plussaa Moll saa myös siitä, että hän on erinomaisen lahjakas rahankäyttäjä. Loppuvaiheessa, rikastuessaan, Moll hoitaa siirtomaaplantaasin asioita, ei suinkaan hänen miehensä, joka tykkää enemmän metsästyksestä ja uusista peruukeista.
Ehkäpä luen lisää Defoeta joku päivä. Varsinkin Ruttovuosi kiinnostaa, mutta kyllä se Robinsonkin vielä joku päivä tarttuu käteen, totta kai.
