Keittiön viemäri tukkeutui. Puoli pullollista kodin putkimiestä ei auttanut, vaan vesi seisoi altaassa edelleen. Jouduin raportoimaan tilanteesta isälleni, joka avasi putket. Pesin ne, luulin saaneeni tukoksen irti ja homma koottiin uudelleen. Mutta ei: putket ovat tukossa edelleen. Tukkeuma on altaiden alapuolisia pikkuputkia pidemmällä, jossain lattian alla. Elämme ilman keittiön viemäröintiä yön yli, huomenna asia selvitetään jotenkin.

Luulin suihkun lattiakaivon pesemisen olevan yököttävin siivoustyö, mitä tavallisessa talossa on, mutta erehdyin. Toivottavasti en enää ikinä joudu pesemään viemäriputkia. Haju nosti kurkkuun palan ja tuntui jäävän nenään. En tiedä miten onnistuin hengittämään pesemisen ajan, jotenkin puoliksi viheltäen hampaiden välistä varmaan.

Nyt minusta tuntuu, että haju jumittui käsiini, kasvoihini, vaatteisiini... Pitäisi ottaa iltapalaa, mutta en tiedä, miten voin syödä näillä käsillä mitään, mikään saippua ei poista nenästäni kuvottavaa hajua.

Ja kuitenkin tajuan, että keittiön viemärit ovat omakotitalon (tai vielä maalaistalon) viemäriputkista ne kaikkein siisteimmät. En halua edes ajatella, millainen aivokuorta syövyttävä haju jostain muusta viemäristä täällä kotona saattaisi nousta...