Tänään on ollut ihan kiva päivä, vaikka se alkoikin huonosti. Aamulla nimittäin huomasin, että diginauhurini ei olekaan siellä missä sen piti olla, enkä löytänyt sitä mistään. Akuuttia tarvetta varten sain laitokselta nauhurin, mutta oma nauhuri olisi kuitenkin kiva löytää. Pelkään jättäneeni sen jonnekin tai hukanneeni, tiputtaneeni laukusta tai jotain. Nauhurissa on vielä kaksi viimeisintä v-kirja haastatteluani, enkä uskalla ajatella harmin määrää, jos nauhuria ei löydy mistään. Jatkan etsintöjä kuitenkin vasta ensi viikolla, sillä tänään en enää ehdi ja sitä paitsi hukkuneet asiat löytyvät paremmin sitten, kun niiden takia ei enää panikoi.

Tänään olen ihmetellyt tätä,
mutta enemmän kyllä tätä.
Olen pohtinut tätä uutista ja sen eri puolia vähän surullisena.
Olen hihitellyt oman musiikkimakuni heittelyä ja kuunnellut tätä
samalla, kun olen opetellut tämän käyttöä.
Välillä aina olen käynyt täällä haaveilemassa.

Huomenna olen työmatkalla Helsingissä (oih miten aikuista puhua työmatkasta!) ja menen sieltä tänne. Kivaa nähdä ystäviä. Ensi viikon töitäkin odotan jo ihan mielenkiinnolla, sen verran pääsin tänään hommassa alkuun. Ja jospa se nauhurikin löytyisi ensi viikolla.