Vinguin pääsiäisenä siskolleni, että kaipasin jotain hömppää luettavakseni, kun en väsymykseltäni jaksanut keskittyä mihinkään vähänkään päätä rasittavaan. Siskoni osoitti hyllystä Lily Priorin Keittiöhurmion. Hyvin osuvaa, kirja oli nimenomaan hömppää.

Päähenkilö Rosa on sisilialaisen maatilan tytär, joka syntyy ja kasvaa keittiössä. Hänen suhteensa italialaiseen ruokaan on intohimoinen, mutta rakkausdraaman jälkeen hän on sulkenut elämästään kaiken muun intohimon. Työskenneltyään 25 vuotta Palermossa kirjastonhoitajana (miten kliseinen valinta vanhanpiian ammatiksi!) Rosa tapaa L'Inglesen, joka sytyttää hänet uuteen roihuun. Sen jälkeen suurin osa kirjasta on ruokaa ja seksiä, välillä yhtä aikaakin.

Kirjan hyvä puoli ovat melkein resepteiksi saakka tarkkaan kuvatut sisilialaiset ruoat. Muu onkin aikamoista roskaa. Siskoni kuvaili kirjan henkilösarjaa friikkigalleriaksi, niin omituisia sivuhahmoja tarinasta löytyi. Ja ihan ilman syytä! En ihan oikeasti ymmärtänyt, miksi Rosalla piti olla siamilaiset kaksoset veljeksinä, kun ei heidän siamilaisuutensa tuonut tarinaan mitään oleellista, lähinnä vaan ihmetytti. Tuntui, kuin kirjailija olisi kehitellyt mielessään erilaisia jännittäviä henkilöitä ja halunnut ympätä ne kaikki samaan kirjaan, jolloin siihen ei jäänyt ainoatakaan keskinkertaista ihmistä. Mafia on mukana, totta kai, kun sisiliasta puhutaan, mutta sekin jotenkin sivussa ja etäisenä ja kliseisenä.

Mutta hieno kansi Keittiöhurmiossa oli, harmi etten huomannut skannata sitä tähän.