Eilen oli ainejärjestöjen fuksiaiset, joista ennakkoon hiukan kriittisesti kirjoitin. Hyvin kekkerit kuitenkin meni, kaikilla tuntui olevan hauskaa eikä vettäkään satanut. Hyvähyvä!

Itsellä on vähän suorittanut olo. Tarkoitukseni oli lähteä kotiin heti kun vain pääsisin eli kunhan olisin kannatuksen vuoksi näyttäytynyt jatkoilla. Jostain kuitenkin muka löysin syitä jäädä yli tuhkimoajan, mutta eihän niitä syitä niin kamalasti sitten kuitenkaan ollut, kaikki vaan tuntuu suurelta ja tärkeältä yöllä juhlissa.

Nyt sitten olen taas kyllästetty isoilla, meluisilla ja sosiaalisilla juhlilla vähäksi aikaa. Paha vain, että ensi viikolla on vielä tiedossa oman järjestön perinteinen syksyinen saunailta, jonne on myös mentävä. Pj ei oikein voi näyttää huonoa esimerkkiä ja jäädä pois. Sitä paitsi yleensä noissa juhlissa on kivaakin, tämä juhlia seuraavan aamun väsynyt tunne vain on rasittava. Juuri nyt tympii ajatella ensi viikkoon asti.

Tutkimussuunnitelma on elänyt isoa elämää tällä viikolla. Olen sen kanssa hiukan jumissa, mutta viikonlopun aikana sekin pitäisi saada eteenpäin. Vaihteeksi taas tuntuu siltä, että räpiköin turhaan, kun en kuitenkaan ole riittävän fiksu tekemään jatko-opintoja. Voi kyösti.

Tsemppaan itseni lujaksi hokemalla päivän teemabiisiä: Pohjannaulan Ei ole tapana, jota voi kuunnella esim. tästä.