Miten ihmeessä minä onnistunkin aina panikoimaan niin kovasti noista tenteistä? Tänne blogiinkin tenttiahdistus on päässyt, ainakin joskus (ahdistusta ja sen jälkeen). Kuitenkin tentit ovat vain tenttejä, eivät elämä. Tänään tentaattorilla oli varmaan kevätkiltteyttä mielessä tai jotain, sillä kolmesta kirjasta tarvitsi vastata vain kahteen kysymykseen, jotka kaiken lisäksi sai valita neljästä vaihtoehdosta. Hyvin helppo tentti siis. Jos arvosana on huono, en voi syyttää ainakaan liian vaikeita tehtäviä.

Ihana, ihana auringonpaiste on hellinyt koko päivän. Menimme tentin jälkeen kaupungille Johannan kanssa, shopattiin samanlaiset hameet (pelottavaa, mutta hauskaakin toisaalta) ja naureskeltiin kaikelle. Eric tuli Turusta iltapäiväjunalla ja kävimme porukalla syömässä Sohwilla. Eric on menossa JYY:n vuosijuhliin illalla. Olen lähdössä kavereitteni kanssa ulos yksille, minun tekisi mieli vähän mennä käymään vuosijuhlien jatkoilla Ilokivessä, mutta saa nähdä saanko ketään seuraksi. En kuitenkaan haluaisi olla ihan kamalan myöhään tänään, huomiseksikin on tekemistä. Mutta pitäisihän uusi hame testata. :)

Kenttätyökurssin harjoitusten suunnitelmat pitäisi palauttaa maanantaina. Ei sen tekemisessä kauaa menisi, jos vain saisin aikaiseksi. Tympii vaan, en haluaisi tehdä mitään opiskelujen kannalta hyödyllistä, kun juuri sain tuon tentin tehtyä. Kuitenkin toinen puoli minussa alkaa jo odottaa seuraavaa tenttiä. Samalla kun toinen käsi lepää ja kaipaa taukoa, kaivaa toinen käsi jo opintosuunnitelmaa esiin ja arvioi seuraavan tentin kirjoja... Ihme opintopisteimuri minustakin tullut.