Perheeni yllätti minut viime lauantaina: he olivat ostaneet minulle kameran valmistujaislahjaksi. Yllätys oli melkoinen, en mitenkään osannut odottaa sitä. Enkä jostain syystä osannut odottaa saavani lahjaksi kameraa, se ei ole ollut minun juttuni. Meidän perheessä kuvaajia ovat olleet isä, sisko ja setäni, jossain määrin myös veljeni, mutta en koskaan minä. En ole ennen omistanut kameraa. (No joo, sain kerran setäni vanhan kameran, kun hän osti uuden, mutta se meni nopeasti kokonaan rikki.) Olen ollut riippuvainen muiden digikameroista, mutta tästä eteenpäin voin ottaa itse  kuvia. Pääsen opettelemaan eri toimintojen merkityksiä ja tallentamaan omaa elämääni, juuri minun omaani.  Luultavasti siis kuvat tulevat lisääntymään tässäkin blogissa. :) (Oi, mikä haave: kunhan jonkin aikaa harjoittelen kuvaamista, olisi kivaa osallistua myös valokuvatorstaihin!)

Perheeni/siskoni tiesi, millaisen kameran tarvitsen. Siinä on riittävän hyvä automatiikka, että saan kuvia vain räpsimällä, mutta toisaalta vähän myös säätämisen varaa, kunhan ehdin opettelemaan. Tänä iltana olen ensimmäistä kertaa ladannut kamerani akun ja tutustunut manuaaliin - ja ottanut ihan ensimmäiset kuvat ihan ensimmäisellä omalla kamerallani. Ensin vain painoin laukaisinta yrittäen seurata kuvien laatua eri toiminnoilla. Eiköhän se selviä vähitellen, ehkä opin eri vaihtoehtojen merkitykset vähitellen niin, ettei koko ajan tarvitse tarkistaa ohjeista, mitä mikäkin tarkoitti. Mutta tässä on ensimmäinen henkilökuvani:


Suoraan oman huoneeni seinältä.

Huomenna on kahden kaverini läksiäiset, siellä pääsen kokeilemaan kameraa tositoimissa. Ja ehkä saan tänne jonkin kuvan Kivijalastakin!