Ihmiselle tekee hyvää välillä luetella asioita, joissa hän on hyvä. Näitä listoja kannattaa tehdä eri aloilta. Meidän perheessä siskoni on keittiövirtuoosi, ja minä aika jäykkä, vähemmän innovatiivinen tai makuja erotteleva kokki. Eilen kuitenkin saimme aikaan listan kolmesta keittiöasiasta, joissa minä olen hyvä: kääretorttujen leipomisessa, lihapullien tekemisessä ja popcornien tekemisessä (paistetaanko vai keitetäänkö popparit? Vai vain valmistetaan?).

Näistä supertaidoistani sain eilen esitellä poppareiden valmistusta. Siskoni ja hänen kaksi ystäväänsä järjestivät aikamoisen suuret kolmiobileet. Väkeä riitti, pöydät notkuvat ruokaa - ja popcorneja. Juhlat olivat ihan mahtavat, järjestäjät olivat panostaneet suunnitteluun ja yksityiskohtiin niin paljon, että en voi kuin ihailla. Koristeet, ruoat, musiikki... Kaikki oli upeasti tehtyä.

Olin mukana talkoissa hoitamalla oman osani keittiövuorosta. Niin ja tein niitä popcorneja, jättikattilallisen toisen perään ja suolaa päälle. Tulihan niitä syötyäkin, en usko että vähään aikaa tekee niitä mieli. Uh.

Mutta kyllä oli myös hauskat bileet. Vieraat tuntuivat viihtyvän, ruoka riitti, musiikki soi eikä kukaan rikkonut mitään. Huippuonnistuminen siis! Illan mittaan seurasin siskoani monta kertaa ja toivoin olevani joskus samanlainen: yhtä valoisa kaikille väsymyksestä huolimatta, yhtä kaunis ja energinen ja jotenkin hyvää mieltä mukanaan kantava. Jotenkin tuntui, että missä päin ikinä juhlasalia hän liikkuikin, niin ihmiset alkoivat hymyillä. Siskoni kantaa valoa mukanaan, tai sitten minä vain näen sen hänessä, kohtalaisen kritiikitön kun olen tätä ihmistä kohtaan. :)

Tänään on vielä edessä juhlapaikan siivoaminen. Onneksi eilen tehtiin suurin osa siistimisestä, joten paljoa ei ole hommaa. Tehtävä se on silti, vaikka jalkoja särkee loputtomasta korkokenkäleikistä.

Huomenna kohti Turkua. Tajusin viime yönä (miksi yöllä?), että tällä viikolla on tehtävä Kulttuurirahaston apurahahakemus. Voi itku. Miksen tajunnut, että se pitää lähettää sinä päivänä, kun menen takaisin Jyväskylään? Minun pitää siis tehdä se tällä viikolla, kun olen reissun päällä, eikä minulla tietenkään ole kaikkea tarvittavaa mukana. Mutta ei auta, pelataan niillä korteilla, jotka on kädessä.