Eilen ja tänään olen ollut Porissa tutkimuspäivillä. V Kansatieteen päivien järjestäjinä toimivat kansatieteilijöiden yhdistys Ethnos sekä Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos, joka toimii Porin yliopistokeskuksessa.

Seminaarit ovat aina tavallisia työpäiviä raskaampia, kun koko ajan pitää olla skarppi ja koettaa jaksaa keskittyä ja kuunnella ja oppia ja osallistua. Ja verkostoituakin pitäisi jossain välissä, varsinkin minun kaltaiseni nuoren tohtorikoulutettavan. Mutta mukavaa oli jälleen kerran, ja jotain tieteellistäkin varmasti tarttui mukaan, vaikka tutkimuspäivien aihe Kulttuuritehdas - kenen ehdoilla? ei varsinaisesti tullutkaan lähelle omaa tutkimusaihettani. Oli mukavaa olla etnologien ympäröimänä kaksi päivää.

Porin yliopistokeskus toimii vanhassa puuvillatehdasrakennuksessa Porin keskustassa, siinä Kokemäenjoen rannalla (vastapäätä Jazzkatua, sanoisin minä jolle Pori on aiemmin tuttu vain tietystä festarista). Punatiilinen, vanha rakennus on remontoitu hienosti tieteen ja tutkimuksen käyttöön, ja myös Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksella on hienoilta vaikuttavat tilat.

Lähdimme kahden kaverini kanssa ajamaan Poriin aikaisin perjantaiaamuna ehtiäksemme päiville järjestettyyn jatko-opiskelijatapaamiseen. Aikainen aamu kannatti ehdottomasti, sillä tapaaminen oli hyvä ja mielenkiintoinen. Tuntui, ettemme ehtineet kuin alkuun keskustelussa, kun aika jo loppui. Onneksi päätös vastaavan tapaamisen järjestämisen tärkeydestä myös jatkossa syntyi yksimielisesti - olisikin hirmuisen mukavaa saada muita tohtorikoulutettavia joskus vaikka vieraaksi meidän laitoksellemme tänne.

Tapasin kahden päivän aikana paljon mielenkiintoisia ihmisiä, muun muassa Tutkijankammion portailla -blogin kirjoittajan Sari Östmanin, jonka gradu sai Ethnoksen gradupalkinnon, pääsin jäseneksi Ethnokseen ja kuulin mielenkiintoisia luentoja ja seminaariesitelmiä. Huomiotani herätti Porin kaupungin läheinen suhde yliopistokeskukseensa: kansatieteen päivien iltatilaisuuden Satakunnan museossa tarjosi Porin kaupunki, ja kaupunginjohtaja oli toivottamassa meitä tervetulleeksi. On hyvin vaikea kuvitella Jyväskylän kaupunginjohtajaa tarjoamassa viiniä ja suolapalaa kansatieteilijöille... Tässä kaupungissa jyräävät kovemmat tieteet. Porin kaupunki ja yritysmaailma tekevät yliopistokeskuksen kanssa paljon yhteistyötä, ja myös kulttuurientutkijoiden koulutus on monesti käytännönläheistä ja työprojekteihin sidottua. Kuulostaa hyvältä, juuri sellaiselta, mitä nykyajan yliopistoilta vaaditaan, kun julkinen rahoitus ei tunnu riittävän kaikkeen. Yliopistokeskus merkitsee Porin kaupungille paljon noin imagollisesti, joten he myös haluavat panostaa yhteistyöhön monin tavoin. Hieno homma!

Oli hyvät tutkimuspäivät, mutta on hyvä olla myös takaisin kotona.